Pakkasimme puolijoukkueemme kanssa matkalaukut ja suuntasimme ennen juhannusta aurinkoon. Kokoonpano oli kaksi aikuista ja yhteensä neljä lasta, 8-, 10-, 12- ja 14-vuotiaat koululaiset. Kaikilla oli toiveissa ainakin lämpö, uiminen ja laiskottelu uusissa maisemissa. Lisäksi haaveilimme kauniista luonnosta ja kiehtovista vanhoista kaupungeista ilman valtavia turistimassoja. Matkakohteeksi valitsimme Kroatian, koska siellä meistä kukaan ei ollut käynyt (jos ei lasketa minun ja Harakanpojan päivävisiittiä Dubrovnikiin kahdeksan vuotta sitten). Kroatiassa toiveemme tuntuivat toteutuvan, ja nousevan matkailumaan hintataso on kohtuullinen.

Varasimme matkat eBookersin kautta, ja täytyy sanoa, että sen suhteen kaikki ei tosiaankaan mennyt ihan putkeen. Kohdallemme osui kahteen otteeseen hotelli jonka ei oikeasti olisi pitänyt olla edes varattavissa sivustolta. Mutkien kautta saimme kuitenkin hotellin kauniilta Bračin saarelta, vain 50 minuutin lauttamatkan päästä mantereesta. Viimeiseksi yöksi meillä oli huone lähempänä lentokenttää historiallisessa Trogirin vanhassakaupungissa. Kuuden hengen matka maksoi lentoineen ja hotelleineen noin 575 e seitsemältä yöltä per henkilö viikkoa ennen juhannusta melko viime tippaan varattuna. Varsinainen sesonki alkoi juhannusviikonloppuna, joten kaikkialla oli vielä melko rauhallista, ja osa palveluista vasta käynnisteli kautta.
Kroatia sijaitsee Balkanin niemimaalla Adrianmeren rannalla. Kulttuurissa on sekoitus slaavilaista ja italialaista meininkiä. Ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita, englannilla pärjää hyvin. Maalla on saaret mukaan luettuna yli 6 000 kilometriä rantaviivaa, ja Adrianmeren rannikko on Kroatiassa uskomattoman puhtaan oloista ja vesi hyvin kirkasta. Maa onkin hyvä matkakohde vesielämälle, kuten sukellukselle, snorklaukselle ja surffaamiselle. Rannat ovat täynnä pientä valkoista kiveä ja meri huikaisevan turkoosinsininen.

Bračin saari

Bračin saari sijaitsee Dalmatian rannikolla ja se on yksi Kroatian suurimmista saarista. Majoituimme lähelle saaren pääkaupunkia Supetaria, joka on kaunis pieni rannikkokaupunki. Sen satamasta kalastajat lähtevät joka päivä pyyntiretkille. Luin, että kroaateilla on erityinen tapa kalastaa: he sukeltavat veneestään pinnan alle ilman mitään sukelluslaitteita katsomaan, millaisia kalaparvia vedessä on.
Ravintoloissa onkin tarjolla paikallista tuoretta kalaa. Muutoin ruokatarjonta on melko samantyyppistä saaren useimmissa ruokapaikoissa; paljon lihaa, burgereita, pizzoja ja kanaa. Tuntui, että varsinaista kroatialaista ruokakulttuuria oli vaikea tavoittaa. Hinnat olivat kohtuulliset, ateria plus juomat maksoivat yleensä reilun kympin per henkilö. Juomarahaa on hyvä maksaa noin kymmenen prosenttia, mutta se ei ole välttämätöntä. Palvelu oli useimmissa paikoissa ystävällistä ja paneutuvaa ja lapsiin suhtauduttiin mukavasti.

Liikkumisemme saarella tapahtui tilataksilla, ja se onkin kätevä ja kohtuuhintainen tapa nähdä saarta. Jokainen taksiyrittäjä tyrkkäsi matkan jälkeen käyntikortin asiakkaan kouraan, varsinaista taksikeskusta ei tuntunut olevan käytössä. Kaikki näkemämme taksit olivat tilatakseja ja niitä liikkui saarella paljon, kyydin saaminen oli helppoa etenkin kaupungeista. Paikallisbussikin toki kulkee kaupunkien välillä, mutta vuorovälit ovat melko harvat. Meillä kävi sikäli tuuri, että aivan ensimmäinen taksikuskimme oli hyvin turistiopashenkinen, hänellä oli sekä englannin kieli että saaren nähtävyydet ja historia erinomaisesti hallussa. Yhtenä päivänä saimmekin hänet oppaaksemme päiväretkelle vuorille, kalkkikiviveistämöistään ja alan oppilaitoksesta kuuluisaan Pucišcan kylään ja toiseen saaren isoimmista kaupungeista, Boliin.

Saaren keskeltä ylhäältä vuorilta on upeat näköalat ja näkymä seitsemälle naapurisaarelle. Toisella puolella saarta sijaitsee Bolin kaupunki ja saaren kuuluisin hiekkaranta, Zlatni Rat. Rannan erikoinen niemenkärki komeilee lukuisissa rantalomakuvissa, ja sen läheisyydessä onkin paljon hotelleja ja saaren vilkkain yöelämä. Rantaa pidetään luonnonihmeenä, koska rannan kärki muuttaa suuntaansa merivirtojen mukana. Meidän makuumme Supetarin pienemmät ja rauhallisemmat rannat tuntuivat kuitenkin sopivammilta uimiseen, mutta Zlatni Ratissa oli mukava käydä kävelemässä, vaikka hellelukemat kipusivatkin yli 30 asteen. Onneksi niemellä kasvaa myös paljon isoja havupuita, ja rantabulevardi on varjossa.
Zlatni Rat
Saaren tärkeimmät elinkeinot ennen matkailun kasvua olivat oliivinviljely ja kivilouhinta. Oliivipuita kasvaakin joka puolella. Kaikkialla saarella näkyy merkillisiä hautakumpumaisia kivikasoja, ja ne liityvätkin juuri oliivinkasvatukseen ja muuhun viljelyyn: aiempien sukupolvien isoäidit ja lapset ovat raivanneet kivet käsin viljelmien tieltä saadakseen multavamman maan esiin. Bračin saarelle tyypillisiä tuotteita ovat oliivien lisäksi laventeli sekä tuo mainittu valkoinen kivi, josta saarella tuotetaan monenlaisia koruja ja muita esineitä. Onpa Bračin saaren kuuluisaa kiveä päätynyt hyvinkin tunnettujen rakennusten materiaaliksi, esimerkiksi Valkoiseen taloon.

Mitä rantalomailuun tulee, suosittelen hankkimaan kaikille uimareille uimatossut, joita myydään jokaisessa rantapuodissa. Vedessä on nimittäin runsaasti paitsi pikkukiviä, myös hyvin teräviä pieniä merisiilejä. Onneksi huomasimme tämän ajoissa. Tutustuimme myös lystikkäisiin möllöttäjiin, merimakkaroihin, sekä pienen pieniin rapuihin, joita piileskeli simpukoiden sisällä.


Jos olisin ollut aikuisseurassa, olisin ehdottomasti mennyt katsomaan Zoran Kojdicin eli Dragon’s Caven, joka on historiallinen luola muinaisine kiviveistoksineen. Matka luolaan on ilmeisesti noin tunnin melko haastavan kiipeämisen päässä, joten jätimme tällä kertaa sen lasten kanssa väliin.
Historian havinaa Trogirissa
Viikko yhdellä saarella oli oikein sopiva, ja oli virkistävää myös tutustua viimeisenä päivänä Trogirin historialliseen kaupunkiin, joka sijaitsee 27 kilometriä Splitistä länteen. Trogirin vanhakaupunki on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Kreikkalaiset uudisasukkaat Visin saarelta perustivat kaupungin 200-luvulla eaa. Trogirilla on mielenkiintoinen jatkuvan kaupunkimaisen asutuksen historia 2300 vuoden ajalta. Sen monipuolinen kulttuuri kehittyi kreikkalaisten, roomalaisten ja venetsialaisten vaikutuksesta. Trogirissa on useita palatseja, kirkkoja ja torneja sekä linnoitus pienellä saarella. Pyhän Johanneksen katedraali ja Kamerlengon linnoitus ovat mielenkiintoisia piipahduskohteita.

Mitä pakata matkalaukkuun?
Sää Kroatiassa oli kesäkuun lopussa hyvinkin lämmin, kuumimillaan +32 astetta. Vesi oli mukavan virkistävää ja lapset tarkenivat uida tuntikaupalla. Helle oli sen verran kova, että saimme ihan tosissaan miettiä sopivan viileää ja auringolta suojaavaa vaatetusta. Omaan matkagarderobiini kuului ehdottomasti isolierinen hattu, ohuita väljiä vaatteita, aurinkolasit ja hyvät sandaalit. Mukana oli mm. shortsihaalari ja pari ohutta viskoosimekkoa, paikan päältä ostin valkoisen löysän napitettavan viskoosipaidan suojaamaan olkapäitä. Myös ohuet ja väljät puuvillahousut olivat mukavat kun hiki virtasi koipia pitkin. Suosin aina kuumalla ilmalla myös talkkia, joka helpottaa ihanasti nihkeyttä ja ehkäisee hiertymiä. Ja tietysti rakkolaastarit mukaan laukkuun! Niitä kului kun paikattavia varpaita oli laumallinen.
Paikallisissa kaupoissa myytiin rentoja kesävaatteita, tarjonta naisille oli huomattavasti runsaampaa kuin miehille ja lapsille. Merellinen tyyli oli vahvasti edustettuna, samoin väljät ja hulmuavat vaaleat puuvilla- ja pellavavaatteet. Varsinaiset turistikrääsäkaupat eivät olleet niin yliedustettuina kuin monissa muissa matkailumaissa, mutta joka paikasta sai rantakasseja, pyyhkeitä, uimatossuja ja vesileluja.


